Sivut

tiistai 10. joulukuuta 2013

Ei voi olla näin

En muista milloin olisin viimeeksi nähnyt yhtä riutuneen näköistä ihmistä, kuin tänään bussin ikkunasta näin. Hän käveli kadulla ohuessa tuulipuvun takissa, posket lommolla ja silmät seisoivat päässä. Takanaan kuukauden ryyppyputki, liskojen yöt vaivaavat ja uni jää vähille. Jalat raahaavat maata, hän kävelee siinä kuin pakotettuna, ei omasta tahdostaan. Vierellään hyvin syöneen näköinen nainen päällään toppatakki ja talvikengät, suu käy eikä loppua puheelle näytä tulevan. Hän puhuu kuin kuuroille korville, mies ei kuuntele. Mies ei ole tässä maailmassa.

Ja miksi kerron tästä teille? Miksi kiinnitin huomiota tähän pariskuntaan, jonka vain sekunnin vilaukselta näin bussin ikkunasta? Koska tunnen heidät. Koska he ovat Tommi ja Salla.

Mutta minun ei pitäisi välittää. Minun ei olisi pitänyt kiinnittää mitään huomiota heihin, olisi pitänyt katsoa muualle. Heti jos katson sinne päin, heti jos huolestun tai tunnen välittämisen tunteita, halua auttaa, niin saan kuulla siitä, että ikävöin Tommia, haluan antaa sääliseksiä hänelle ja jatkaa salasuhdetta.

Mutta tiedättekö mitä? En halua. Minä ikävöin, minä kaipaan ja kaikista eniten minä olen huolissani. Sanokaa mitä sanotte, mutta en voi sulkea silmiäni tuollaiselta. Hän näytti kuolleelta! Hän näytti siltä, kuin hänet olisi nostettu haudasta kävelemään siihe kadulle ja tiedän sata prosenttisen varmasti, kenen syytä se on. Se on Sallan syytä, ei kenenkään muun.

Ja minä, ihmishirviö en tee mitään. Minä istun linja-autossa, jatkan matkaani kuin mitään ei olisi tapahtunut, en räpäytä silmiänikään. Ja tiedättekö miksi? Sen takia, että en voi. En voi tehdä mitään, minulla ei ole vaihtoehtoja. Voin vain istua ja katsoa, kun maailma syö sitä ihmistä pois sisältä päin. Ihmistä, joka joskus oli koko maailmani. Ja jolle minä olin sen pienen, pienen sekunnin mittaisen hetken koko maailma. Ja se on väärin.

Näen, kuinka ihmisen sydän pysähtyy, mutten elvytä. Tiedän, että toinen on putoamassa rotkon reunalta, mutten ojenna kättäni. Maailma on paha. Maailma on tehnyt minusta pahan.

6 kommenttia:

  1. Ei Ada, se on myös Tommin omaa syytä. Tommi jää, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta jäädä. Hän voisi jättää Sallan ja kävellä pois, mutta on itse valinnut tämän rinnalle jäämisen. Toki tajuan, että voi tuntua mahdottomalta jättää ihmistä, joka uhkaa itsemurhalla, mutta mahdollista se kyllä on; ei kukaan voi pitää toista tuolla lailla vankina, jos tämä ei jossakin määrin siihen itse suostu. Voi hankkia lähestymiskiellon ja soittaa poliisit, jos toinen tulee pihalle riehumaan. -Moona

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän. Tiedän kyllä. Mutta toisaalta ymmärrän myös Tommia. Itsekin tunsin olevani "jumissa" Tommin kanssa pitkään ja tiedän, että hän tuntee samoin Sallan kanssa. Hän pelkää Sallan puolesta, mutta hän pelkää myös itsensä puolesta. Olet kuitenki oikeassa, vikaa on myös Tommissa.

      Poista
  2. Et todellakaan ole ihmishirviö. Sulla ei ole mitään syytä auttaa Tommia, eika kannatakkaan. Niin kuin Moona sanoi: tommi on jäänyt suhteeseen. Tommilla on silmät kiinni, toivottavasti hän itse avaa ne pian. Yrittämällä auttaa Tommia rakennat Tommille entistä kestävämmän kuplan ja tuhoat itseäsi. Vaikka se kurjalta kuulostaakin. Jaksamisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nykyään tarpeeksi vahva ja yritän sulkea silmäni ja välttyä näkemästä Tommin vaikeuksia. Ne eivät ole minun asioitani, ne eivät kuulu minulle. Kurjalta se silti tuntuu, mutta pystyn siihen. Kiitos, Beea!

      Poista
  3. Älä Ada syytä itseäsi, sinä et voi tehdä asialle mitään muuta kuin toivoa, että tommi vihdoin avaa silmänsä. Hän varmasti tietää itse tilanteensa, muttei pääse siitä pois. Ainoa mitä voit tehdä, on toivoa, että tommi olisi joskus riittävän vahva tekemään sen päätöksen, jonka sinä teit hänen kanssaan.
    Uskon, että sinun on vaikea katsoa vierestä toisen hidasta kuihtumista, mutta ohjat ovat nyt hänellä. Sinun täytyy nyt olla vahva ja ajatella ettet tunne häntä enää. Uskon, että se o vaikeaa, mutta uskon että olet kyllin vahva siihen!
    - suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi, kyllä minä pystyn tähän. Tuntuu pahalta vain sulkea silmät, mutta tiedän, että minun täytyy tehdä niin. Itseni takia. Minulla on kaikki hyvin ja minun täytyy nauttia siitä.

      Poista