Minua ahdistaa. Ahdistaa niin paljon. Hän haluaa ja ei halua, ehtii ja ei ehdi, rakastaa ja ei rakasta. Minä haluan, ehdin ja rakastan. Se on epäreilua!
Tänään tuli seinä vastaan, mutta ei, en hakenut keskusteluapua. Hain sairaslomaa koulusta ja saan olla koko viikon kotona. Minulla siis alkoi periaatteessa joululoma nyt. Yritän kuitenkin suorittaa edes joitakin tunteja, jos minusta tuntuu aamuisin siltä, että jaksan nousta. 'Syy' -kohdassa luki 'uupumus', se oli helpointa minulle. En halunnut selittää mitään kenellekään, vetosin vain huonoon nukkumiseen.
Ahdistus, paniikkikohtaukset ja jatkuva riitely syövät minut loppuun. Yksinäisyys, kivut ja ruokahalun katoaminen. Näytän kuulemma riutuneelta. "Sun täytyy koittaa levätä". En minä kaipaa lepoa, kaipaan rakkautta.
Jos maailma olisi täydellinen, näkisin Lauria vähintään joka toinen päivä, minulla olisi rahaa ruokaan ja olisin ystävä Tommin ja vanhojen ystävieni kanssa. Salla jättäisi minut rauhaan, parantuisin ja ruokahaluni tulisi takaisin. Mutta ei, maailma ei ole täydellinen. Ei sinne päinkään.
Koetahan nyt levätä ja rentoutua lomalla! Nuku pitkään ja hemmottele itseäsi!
VastaaPoistaJoskus tulee huonompia päiviä, mutta olet vahva ihminen ja selviät kyllä, vaikka tänään olisi huono päivä, voi huominen aina tuoda jotain yllättävää tullessaan!
Me lukijat tuetaan sua ja ollaan täällä sua varten <3
t. suvi :)
PoistaKiitos Suvi, ihana kommentti <3
PoistaKyllä tämä tästä, tauko tosiaan on paikallaan ja uskon sen parantavan asioita taas.